Käsityönmuseon historia yltää vuoteen 1888 jolloin Keisarillinen senaatti myönsi määrärahaa vuodesta 1890 alkaen käsityön museolle. Vuosina 1908-1926 se toimi Valtion kotiteollisuus museon nimellä Helsingissä ja vuosina 1927-1933 se toimi Taideteollisuusmuseon yhteydessä. Museon toiminta lakkautettiin kunnes vuonna 1982 se aloitti toimintansa uudelleen Jyväskylässä itsenäisenä museona nimellä Suomen kotiteollisuusmuseo. Vuonna 1992 museo nimettiin valtakunnalliseksi erikoismuseoksi ja Suomen kansallispukukeskus perustettiin. Vuonna 1997 museo nimettiin Suomen käsityön museoksi ja vuonna 2000 museo aloitti toiminnan peruskorjatussa kiinteistössä Kauppakadulla, jossa se toimii yhä tänäkin päivänä. Samasta tilasta löytyy myös yhdistyksen toimitilat ja Taito Shop -myymälä.
Pääsymaksut ja aukioloajat löytyvät museon sivujen info-osuudesta.
Alan opiskelijan näkökulmasta museo herättää ristiriitaisia mielipiteitä. Museoon astuttaessa ensimmäinen vaihtuvien näyttelyiden tila on avara ja siellä voi järjestää myös pieniä luentoja tai muita tilaisuuksia. Perusnäyttely löytyy museon alakerrasta, se on kaksiosainen ja hämärästi valaistu mikä luo tunnelmaa. Perusnäyttelystä löytyy myös osuus jossa voi haistella, kosketelle ja jopa maistella esineitä, mikä on hyvä vuorovaikutteisuuden lisäämisessä ja antaa virikkeitä erityisesti lapsille. Yläkerta on mielestäni hieman hämmentävä kokonaisuus, sieltä löytyy työpajoja ja vaihtuvia näyttelyitä sekä luentosali. Opasteita voisi ehkä hieman lisätä. Kaikenkaikkiaan pidän myös käsityön museosta ja voin sitäkin suositella lämmöllä, mielenkiintoiset vaihtuvat näyttelyt houkuttelevat kokeneemmankin museokävijän aina uudestaan takaisin. Elina approves.
-Elina
Kätten töitä Kävelykadun päässä
Suomen käsityön museo on esittelee nimensä mukaisesti näyttelyissään kaikkea sitä, mitä ihminen mielikuvituksen ja kahden kätensä voimin voi valmistaa. Erilaisiin muotoihin ovat museossa taipuneet niin lasi, kangas, savi kuin puukin, lukemattomista muista materiaaleista puhumattakaan.
Aikaa ja aistimuksia
Alakerran perusnäyttelyt tarjoavat aistielämyksiä, kansallisromantiikkaa sekä ajallisen matkan käsityöhön. Vitriineissä on kansallispukuja eri puolilta Suomea sekä elämänkaaren varteen sijoittuvia käsitöitä menneeltä vuosisadalta kehdosta hautaan, aina kastemekosta arkkuvaatteeseen.
Aistielämyksiä tarjoaa Aistitila. Pienessä nurkkauksessa käsityöstä voi nauttia koko viiden aistin arsenaalilla. Räikeän pinkki tila aktivoi näön, huovutetut puhelinlangat kuulon ja ylähyllyn makeistarjoilu makuaistin. Marianne-kulhon ilmeisen harkittu sijainti ylähyllyllä ei tosin karkinhimoisia lapsivieraita pidätellyt, vaan kaveriavulla kädet kävivät kulhossa monta kertaa.
Nukkemaailmasta arjen disainiin
Yläkerran vaihtuvissa näyttelyissä pääosassa ovat tällä haavaa nuket sekä taide, käsityö ja muotoilu. Nukketaiteilijoiden luomuksia voi ihailla erilaisia nukketyyppejä taidenukesta antiikkinuken uusintoon. Katselimme tanssivat ja valokuvamalleista tehdyt nukkejäljitelmät nopeasti lävitse. Käsityön muoto tämäkin.
Toisen kerroksen esineet ovat osin varsin perinteisen tuntuista esittävää käsityötaidetta, osin taas periskandinaavista muotoilua, jossa on haluttu yhdistää käytettävyys ja design. Tällaisen ”arjen disainin” lopputuloksena on valitettavan usein esine, joka on sekä kömpelö että vähän kummallisen näköinen. Samoja piireitä oli nähtävissä myös näyttelyesineissä.
Jos taskun pohjalla on yhtään ylimääräistä, kannattaa tästä museosta poistua katutason museokaupan kautta. Siellä oli kaikkea jännää.
Kenelle: käsityöihmiselle, itsetehtyä arvostavalle, ekskukohteeksi isoäidille
-Sirku
Käsityön museosta löytyi paljon käsitöitä!
Myös kuvattavaa riitti, esimerkkejä löytyy täältä.
Lopuksi: Käsityön museo oli myös oikein mukava tuttavuus, parhaimmaksi koin alakerran perusnäyttelyn. Lisäksi käsitykseni käsitöistä laajeni tämän käynnin jälkeen. Suosittelen, myös kauppoja!
-Rosanna
Kuvaekskursio museoon
Käsityön museosta löytyi paljon käsitöitä!
Myös kuvattavaa riitti, esimerkkejä löytyy täältä.
Lopuksi: Käsityön museo oli myös oikein mukava tuttavuus, parhaimmaksi koin alakerran perusnäyttelyn. Lisäksi käsitykseni käsitöistä laajeni tämän käynnin jälkeen. Suosittelen, myös kauppoja!
-Rosanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti